Bisneselämysten ytimessä

Johanna Tolonen elää keskellä elämyksiä sekä päivätyössään Finlandia-talon toimitusjohtajana että kongressi- ja tapahtuma-alan edustajana Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRassa. Vapaa-ajan elämyksensä hän hakee metsästä, mereltä, museoista ja makumaailmasta.

Vuoden ensimmäisenä perjantaina sotkuiselta taivaalta vihmoo vettä, sateenvarjo pullahtaa ylösalaisin ja matkustajalaivat pakoilevat myrskyä sataman suojissa. Hakaniemen väliaikainen kauppahalli kylpee kuitenkin valossa ja lämmössä.

Johanna Tolonen istuu vilkkaana sykkivän Hallikahvilan pöytään ja hörppää lattea.

– Tämä on tapahtumatalojen tulevaisuus, Tolonen sanoo ympärilleen viittilöiden.

– Alalla liikutaan kohti paikkoja, joissa kaupunkilaisetkin voivat viihtyä.

Kaukana ovat ajat, jolloin esimerkiksi Finlandia-taloon päästäkseen piti soittaa ovisummeria ja kertoa asiansa sitä tuimana tiedustelevalle vahtimestarille. Paljon muutakin on toisin.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa riitti, että tapahtumatalolla oli seinät. Sitten alkoi yksityiskotien sisustusbuumi, johon hotellit ja ravintolat lähtivät mukaan, Tolonen kertaa.

Kehitys vaikutti myös tapahtumataloihin. Nykyään ne alkavat olla toiminnallisia elämyskeitaita, jotka palvelevat sekä kokouskävijöitä että tavallisia kansalaisia. 

– Pohjois- ja Keski-Euroopan tapahtumataloissa toimii kahviloita ja näyttelykeskuksia, kukkakauppoja ja ruokatoreja ja niiden takapihoille on rakennettu kanaaliin rajautuvia, keskikaupungille vievin veneyhteyksin varustettuja hiekkarantoja, Tolonen luettelee.

Myös väliaikaisen kauppahallin kaltaiset siirrettävät ja muunneltavat monikäyttötilat yleistyvät.

– Tällaisia paviljonkeja tarvitaan paitsi lyhytaikaisiksi tapahtuma-areenoiksi, myös esimerkiksi koulujen ja päiväkotien väistötiloiksi.

Finlandia-talokin on hiljalleen tulossa perusparannusikään. Remontti odottaa kahden vuoden päässä.

– Alkuperäinen ajatuksemme oli siirtää tämä nimenomainen kauppahallirakennus väistötilaksi Töölönlahdelle ja jatkaa toimintaamme siinä, mutta hallin remonttiaikataulujen vuoksi tilanne menee liian tiukille. Toimintamme jatkuukin remontin ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyssä puupaviljongissa, josta tulee erittäin korkealaatuinen äänieristettyine saleineen ja muine palveluineen.

Ylös, ulos ja terassille!

Suomen sää esittelee kauppahallin lasiseinien takana vähiten mairittelevia puoliaan. Tolosen mukaan se ei kuitenkaan ole ongelma.

– Kansainvälisillä benchmarkkausmatkoilla olen havainnut yhä enemmän sisä- ja ulkotilojen yhdistämistä myös meidän kaltaisessamme ilmastossa. Marraskuussa sää oli sama Helsingissä ja Prahassa, mutta jälkimmäisessä suurimmat elämykset saatiin tapahtumapaikan ulkoterassilla hehkuviiniä kaasulämmittimien katveessa nauttien, Tolonen yllättää.

– Ruotsin ja Norjan esimerkkiin peilaten meilläkin voitaisiin tehdä paljon enemmän ympärivuotisia ulkotapahtumia. Toisaalta kannattavuus vaatii lisää normien purkua ja uudistusta maamme terassilupakäytäntöihin.

Sitä odotellessa on hyvin aikaa tutustua kauppahallin palvelutarjontaan. Tolosen henkilökohtaiselle elämyslistalle pääsevät hallin liha- ja kalatiskit. Naapurikojut tarjoavat väri-ilottelua runsaiden lähi- ja luomuvihannesvalikoimien muodossa.

Sisä- ja ulkotiloja voidaan yhdistää rohkeasti myös Suomen kaltaisessa ilmastossa.”

Ruoka- ja makuelämyksillä on aina ollut tärkeä rooli Tolosen elämässä. Muutaman vuoden takaisella Kiinan-matkalla lomaileva perhe tutustui paikallisen keittiön antimiin ehkä liiankin perusteellisesti.

– Viimeisenä päivänä satuimme italialaiseen ravintolaan. Poikani totesi sen olevan lomansa onnellisin päivä, Tolonen nauraa.

Saapasmaahan saapuvia kongressivieraita ei kuitenkaan paikallisilla herkuilla juuri hemmotella.

– Etelä-Euroopassa lounastarjoilut ovat usein kolmioleipää tai paperipussissa kuivunutta sämpylää. Suomalaisena perinteenä on tarjota lounaalla lämmin ateria, mikä ei muualla olekaan itsestäänselvyys.

Tarinat pöytään ja faktat lautaselle

Suomalainen ruoka on Tolosen mukaan maailman parasta, eikä hän ole ajatuksensa kanssa yksin.

– Puolentoista vuoden takaiseen Trump-Putin-tapaamiseen saapuneet kansainväliset huipputoimittajat olivat ekstaasissa suomalaisesta ruuasta. Eniten kiitosta saivat yksinkertaiset maut, kuten mansikat, herneet ja suomalainen kala, Tolonen muistelee.   

Historiallisen huippukokouksen mediakeskus toteutettiin Finlandia-talossa poikkeuk-sellisen nopealla aikataululla. Pidemmällä aikajänteellä järjestettäviin tilaisuuksiin tarjoilujen raaka-aineet, esimerkiksi pientuottajan luomupunajuuret, saatetaan toisaalta istuttaa varta vasten.

– Siitä saa hyvän ruokatarinan, joka on tärkeä osa kokonaiselämystä, Tolonen huomauttaa.

Hän sanookin ihailevansa nuoria keittiömestareita, jotka sanavalmiisti tarinoivat ruokien taustoista – taiottuaan sitä ennen tiiminsä kanssa tasalaatuisen à la carte -aterian tuhansille vieraille ilman ensimmäisiäkään puolivalmisteita.

– Heillä on suuri merkitys suomalaisten ruokaelämysten kehittämisessä.

Se Tolosta kuitenkin hieman harmittaa, että pohjoismainen keittiö lanseerattiin Kööpenhaminassa.

– Eihän siellä edes kasva jäkälää!

Suomalaista ruokatuotetta ei olekaan Tolosen mukaan vielä osattu hyödyntää täydellä mitalla. Toivoa kuitenkin on.

– Suomalaiset eivät ole luonteeltaan hehkuttajia ja itsensä kehujia, vaikka meillä todellakin olisi siihen varaa. Kun kaikki on kohdillaan, ei muuta tarvita. Faktojen toteaminen riittää.

Kongressikävijäkin etsii elämyksiä

Finlandia-talon lisäksi Tolonen vaikuttaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRassa kongressi- ja tapahtumatyöryhmän puheenjohtajana. MaRan puoli vuotta sitten julkaisemat tutkimustulokset kertovat kotimaisen kongressi- ja tapahtuma-alan olevan edelleen vahvassa kasvussa.

Johanna Tolonen iloitsee Finlandia-talon menestyk­sestä Evento Awardsissa ja kansainvälisessä Bea World -kilpailussa. Finlandia-talo valittiin viime vuonna sekä Suomen että maailman parhaaksi tapahtumataloksi.
Johanna Tolonen iloitsee Finlandia-talon menestyk­sestä Evento Awardsissa ja kansainvälisessä Bea World -kilpailussa. Finlandia-talo valittiin viime vuonna sekä Suomen että maailman parhaaksi tapahtumataloksi.

– Vuodesta 2017 vuoteen 2018 tapahtumien ja kokousten määrä kasvoi 12 prosenttia, osallistujamäärä 6 prosenttia ja liikevaihto 5 prosenttia, Tolonen kertoo.

Tapahtumilla ja kokouksilla on isäntäkaupungeille myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia.

– Risteilymatkustaja jättää Helsinkiin 60 euroa, kansainvälinen kongressimatkustaja 1 800 euroa. Kokous- ja tapahtumavieraat tekevät tutkitusti ostoksia sekä hakevat elämyksiä kaupungin kulttuuritarjonnasta.

Parhaassa tapauksessa kokous tai tapahtuma on elämys jo itsessään. Tolonen toteaa ilahtuvansa aina, kun järjestäjä on onnistunut näkemään tutun tapahtumatilan uudesta näkökulmasta.

– Esimerkiksi klassinen vaalea tila on helposti muokattavissa väreillä, valoilla, kukilla ja muilla elementeillä. Pidän myös rajojen rikkomisesta ja turhan jäykistelyn unohtamisesta silloin, kun se tilaisuuteen sopii.

Museosta autiolle saarelle

Hakaniemen torille on jutustellessamme laskeutunut pimeys. Se on hyvä esimerkki valoista ja varjoista tunnelmanluojina. Katuvalot saavat märän kivetyksen kimmeltämään kuin taideteoksen.

– Taiteella on suuri merkitys elämysten luomisessa, Tolonen muistuttaa ja sanoo vapaa-ajallaan nauttivansa erityisesti taidemuseovierailuista.

– Näyttelyn sisältö saattaa tosin olla vain kolmannes museoelämyksestä. Loput syntyy yllättäviinkin paikkoihin viedyistä taideteoksista, tunnelmallisesta kahvilasta sekä hyvin mietitystä museokaupasta. Viimeisten kehityksestä olen erityisen iloinen. Vuosituhannen vaihteessa Britanniassa asuessani näin, kuinka yksilölliset lahjat käytiin ostamassa nimenomaan museoista.

Yhtenä kokonaisvaltaisen museoelämyksen mekkana Tolonen mainitsee tukholmalaislähtöisen valokuvataiteen keskus Fotografiskan.

– Heidän konseptinsa ravintoloineen, kauppoineen ja pidennettyine aukioloaikoineen on perusteellisesti pohdittu.

Kehuja saa myös Pasilan uuteen kauppakeskus Triplaan avattu interaktiivinen musiikkimuseo Fame, jonka neuvoa-antavassa lautakunnassa Tolonen on itsekin vaikuttanut.

Hyvä ruokatarina on tärkeä osa kokonaiselämystä.”

– Museon sijainti kertoo koko ostoskeskuskonseptin muutoksesta. Kyse ei ole enää pelkistä kauppapaikoista, vaan kaupunkilaisten olohuoneista, joista sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat helposti saatavilla.

Museoiden lisäksi Tolonen nauttii vapaa-ajastaan metsässä ja merellä.

– Luonnossa liikkuminen on voimanlähteeni. Patikoin Nuuksion ja Kirkkonummen metsissä ja veneilen Espoon saaristossa.

Espooseen asettunut, ympäri Suomea ja Eurooppaa asunut Tolonen ei vierasta myöskään alkeellisia oloja.

– Isäni osti aikanaan Keski- ja Itä-Suomesta saaria, joiden rauhassa rentoudun. Perille pääsee vain veneellä, energia saadaan auringosta ja juoksevaa vettä ei ole. Monelle tällainen paikka olisi kauhistus, mutta minulle se on elämys.

Sitä samaa ovat viimeiset valokuvat kauppahallin edustalla. Sade on muuttunut harvaksi tihkuksi, mutta tuuli ei suostu taipumaan. Apuväki pitää kaikin raajoin kiinni kuvaajan salamatelineestä, joka ilman lihasvoimaa lennähtäisi taivaan tuuliin.

– Mun pitäis ottaa teistä kuva, Tolonen huikkaa, kaivaa esiin kännykän ja ikuistaa tilanteen.

Onnistunut elämys tallentuu mieleen – ja sosiaaliseen mediaan. Niin tämäkin.

Kuka?

Johanna Tolonen

Finlandia-talon toimitusjohtaja ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan kongressi- ja tapahtumatyöryhmän puheenjohtaja. Asuu Espoossa. Naimisissa, kaksi lasta. 

Työskennellyt aiemmin muun muassa hotelli- ja ravintola-alan markkinoinnin parissa, Finpron (nyk. Business Finland) kaupallisena avustajana Lontoossa sekä tiedekeskus Arktikumin ja luontomatkailuyritys Villin Pohjolan toimitusjohtajana. Koulutukseltaan ekonomi.

Harrastaa luonnossa liikkumista ja laskettelua. Tunnustautuu myös himolukijaksi, jonka lukulistalta ei löydy bisneskirjoja, vaan muun muassa Mia Kankimäen, P. D. Jamesin ja Tommi Kinnusen romaaneja.

Missä?

Hakaniemen kauppahalli

Vuonna 1914 valmistunut kauppahalli on ollut kaksi vuotta peruskorjauksessa, minä aikana hallitoiminta on jatkunut Hakaniemen torille pystytetyssä lasiseinäisessä väistötilassa. Tällä hetkellä hallissa tuotteitaan ja palvelujaan myy 43 toimijaa kahviloista ja ravintoloista elintarvike- ja käsityökauppiaisiin.

Peruskorjaus valmistuu kesällä 2021, minkä jälkeen siirrettäväksi suunniteltu väistötila jatkaa uusissa, vielä määrittelemättömissä tehtävissä.

Julkaistu Evento-lehdessä 1/2020.