Antti Luusuaniemi palasi juurilleen ja toi punaisen maton mukanaan

Antti Luusuaniemi on niin kiireinen ennen Red Carpet Film Festivalin käynnistymistä, ettei hän ehdi istua alas bisneslounaalle. Sitä vastoin hän kutsuu toimittajan festivaalin illallisgaalaan. Illan aikana televisiosta tutusta näyttelijästä sukeutui kotimaisen elokuvan festivaalin taiteellinen johtaja.

Muutamaa minuuttia ennen iltakuutta näyttelijänä tunnettu Antti Luusuaniemi kyykistelee hyvinkääläisen Hotel Sveitsin tuulikaapissa. Hän pyytää valokuvaaja Eero Kokkoa avukseen suoristamaan tuulikaapin sentin vinossa ollutta mattoa. Luusuaniemen kasvoilta voi lukea pienen häivähdyksen harmistusta. Hänen gaalassaan kaiken tulee olla täydellisesti.

Siksi aulassa parveilee Ivana Helsingin haute couture -mallistojen ainutlaatuisiin asuihin pukeutuneita juhla-hosteja valmiina vastaanottamaan kutsuvieraita. Siksi yhteistyökumppani Viinilinnan viinit on aseteltu etiketit millilleen samaan suuntaan, ja siksi aulaan levitetyltä punaiselta matolta poistetaan muovisuojaus vasta minuutti ennen ovien aukaisemista. Siksi juhlassa tarjoillaan vain Red-suklaata. Siksi Luusuaniemi tarkistaa omin käsin, toimivatko nimikirjoitusseinää varten varatut tussikynät kunnolla.

Smokkipukuinen Luusuaniemi näyttää samaan aikaan sekä tyytyväiseltä että äärimmäisen valppaalta. Punaisella matolla seistessään hän ei ole televisiosarja Sykkeen lääkäri tai MS Romantic -sarjan myötähäpeää herättävä Kaide, ei Kansallisteatterin pitkäaikainen näyttelijä. Tänään hän on Red Carpet Film Festival -tapahtuman perustaja ja taiteellinen johtaja. Kolmas kotimaista elokuvaa juhlistava festivaali käynnistyy tämäniltaisella gaalalla keskellä hyvinkääläistä metsää.

Samassa ovet aukeavat ja kutsuvieraiden virta alkaa. Paikalle astelevat Anna Puu, ohjaaja Mika Kaurismäki, Miitta Sorvalin, Matti Ristisen ja Tiina Lymin kaltaisia näyttelijöitä, ruotsalainen korusuunnittelija Efva Attling – vieraiden kirjo on häkellyttävä. Uudenmaan liiton kutsuman kiinalaisvaltuuskunnan miehistä yksi miltei astuu näyttelijä Minka Kuustosen puvun pitkän laahuksen päälle. Hyvinkääläiset vaikuttajat, kuntapoliitikot ja yrittäjät jonottavat parhaimpiinsa pukeutuneina elokuvamaailman tekijöiden joukossa kuvausseinälle. Tänään jokainen heistä rakastaa Anttia, ja Antti rakastaa jokaista heistä.

On pakko kysyä, mikä ihme sai näyttelijän perustamaan elokuvafestivaalin Hyvinkäälle.

Tarinan kertominen on kuitenkin kyky, josta on jokaiselle hyötyä tulevaisuudessa.”

– Ensimmäisen etiäisen tulevasta sain vuonna 2016 Espoo Ciné -leffafestivaaleilla. Rakastan elokuvien katsomista. Espoossa mietin, että olisi kiva, jos voisin leffanäytöksen jälkeen jatkaa elokuvasta jutustelua ja fiilistelyä saman juuri nähneiden ja kokeneiden kanssa. Samoihin aikoihin pohdin sitäkin, että kotimaista elokuvaa ei juhlita riittävästi. Meillä toki on useita kiinnostavia elokuvafestivaaleja, mutta monilla festareilla elokuvat asetetaan toisiaan vastaan, kilpailemaan. Minusta Suomesta myös puuttui elokuvaan luontevasti liittyvä glamour ja salamavalojen säihke. Jossain vaiheessa soitin näissä mietteissä Hyvinkään sivistystoimen johtaja Pentti Haloselle, joka sattuu olemaan entinen rehtorini. Kahdeksaa kuukautta myöhemmin meillä oli ensimmäinen Red Carpet -festivaali Hyvinkäällä käynnissä.

Hyvinkään oma poika

Samassa sivistystoimen johtaja Halonen tuleekin tervehtimään Luusuaniemeä. Hyvinkään kaupungin seurue on mittava, sitä johtaa kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Kaupunki solmi keväällä Red Carpet Film Festivalin kanssa viisivuotisen yhteistyösopimuksen. Festivaalille ja Luusuaniemelle sopimus takaa pitkäjänteistä työ- ja kehittämisrauhaa, kaupungille yleisen tunnettuuden lisäämistä ja ainutlaatuisen tapahtumatarjonnan takaamista. Kaupungin seuruetta tervehtii tuttavallisesti myös taiteilija Jani Leinonen. Kadotan Luusuaniemen ihmispaljouteen ja käännyn kuvataitelijan puoleen.

Hän paljastaa oitis olevansa Hyvinkään omia poikia, aivan kuten nuoruudenystävänsä Anttikin. Vaikka molemmat miehet elävät Helsingissä, lapsuuden- ja nuoruudenkaupunkia ei unohdeta. Siitä pitävät huolen jo seudulla asuvat vanhemmat.

– Hyvinkää on sopivankokoinen siihen, että piirit ovat pienet. Kaikki tuntevat toisensa. Antti saa yhdellä puhelulla kiinni aina sen oikean ihmisen, ystävä tuumii.

Antti Luusuaniemen perhe muutti Hyvinkäälle, kun poika oli ala-asteen kolmannella. Koulut hän kävi valkolakkiin asti kaupungissa. Ja täydentää heti, että uimamaisterin suorituksen hän ui Sveitsin maauimalassa. Yhtä lailla nuoruuteen kuului pesäpallon pelaaminen paikallisen Tahkon joukkueissa. Sen verran tosissaan urheilua rakastava Luusuaniemi lajiin suhtautui, että saavutuksena on A-poikien Suomen mestaruus vuodelta 1997.

Takaisinmaksun aika

Jo keväällä järjestetyssä elokuvafestivaalin ohjelmiston julkistustilaisuudessa Luusuaniemi sanoi toimittajille, ettei Red Carpetia olisi ilman Hyvinkään kaupunkia. Mutta voi hyvin olla, ettei ilman Hyvinkään kaupunkia olisi myöskään näyttelijä Luusuaniemeä.

Elokuvaa hän on rakastanut pienestä pojasta lähtien. Hän kertoo katsoneensa Bodyguard-elokuvan (1992) nuorena kuumepotilaana uudestaan ja uudestaan. Pekka Parikan Talvisota-elokuvasta tehty TV-sarja (1991) oli nuorelle Antille niin tärkeä, että hän purskahti itkuun, kun viimeisen jakson tallennus ei ollut onnistunut kotivideolaittein. Luusuaniemi muistaa aina mainita brittiläisen komedian Notting Hill (1999). Hugh Grantin näyttelijäntyön seuraaminen herätti ajatuksen ”Tuota minä tahdon tehdä”. 

Näyttelijän uralle sysäys tuli kuitenkin Hyvinkään kaupungin Vihreä ikkuna -työllistämispajasta 1990-luvulla. Nuori, urheileva Antti, joka ei tuolloin tuntenut lainkaan näyttämöalaa, osallistui pajan teatterilinjalle. Hänen onnekseen vetäjäksi osui Teuvo Ahokas, joka kannusti nuorta miestä pyrkimään Teatterikorkeakouluun. Vihreän ikkunan viitoittamalla tiellä Antti Luusuaniemi kokee olevansa yhä.

Viisivuotinen sopimus Hyvinkään kaupungin kanssa tuo festivaalille rauhaa kehittyä ja kasvaa.”

Siksi Red Carpet Film Festivalin glitterinkimalteisen julkisuuskuvan takana kulkee myös pitkäjänteinen, mutta kasvatuksellisempi pohjavire. Festivaaliohjelmistossa on runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua, elokuvantekemiseen perehdyttävää ohjelmaa. Festivaalia edeltävänä keväänä järjestettiin Kässäriä kehiin! -kirjoituskilpailu 5.–9.-luokkalaisille koululaisille. Yhteistyötä tehdään myös paikallisen taidekoulun kanssa. 

Heinäkuussa festivaalin oma elokuvaleiri vei 12 elokuvanteosta kiinnostunutta nuorta Vieremälle. Leirillä nuoret käsikirjoittivat, kuvasivat ja toteuttivat lyhytelokuvia ammattilaisten opastamina. Elokuisella elokuvafestivaalilla kaikkien projektien tuotokset saavat juhlavat ensi-iltansa tasaväkisinä muiden kotimaisten elokuvien joukossa. Näkyypä ohjelmalehtisessä olevan jopa näytös, jossa esitetään hyvinkääläisten päiväkotien esiopetusryhmien toteuttamia lyhytelokuvia.

– Haluan antaa kimmokkeen alueen lapsille ja nuorille tarinankerrontaan. Ei kaikista välttämättä ole tulossa elokuvan ammattilaisia. Tarinan kertominen on kuitenkin kyky, josta on jokaiselle hyötyä tulevaisuudessa, Luusuaniemi sanoo painokkaasti.

– Jokaisena kolmena festivaalivuonna olemme järjestäneet elokuvaleirin nuorille. Tunnen suurta ylpeyttä, kun tiedän, että jo nyt alan kouluissa opiskelee tekijöitä, jotka ovat osallistuneet aiempina vuosina Red Carpetin leireille.

Ei siis liene ihme, että tapahtuman kumppaneista löytyy useampi oppilaitos. Red Carpetin tämänvuotinen pääyhteistyökumppani on koulutus- ja valmennuspalveluja tarjoava Hyria. Tässäkin kumppanuudessa Luusuaniemi osallisti opinahjon opiskelijat ja valmentautujat: nämä otettiin mukaan festivaalin virallisen lyhytelokuvan tekemiseen. Keittiöalan opiskelijat huolehtivat kuvausten cateringista, rakennusalan ihmiset valmistivat lavasteita ja autoalan opiskelijat saivat vastuulleen elokuvassa räjähtävistä autoista huolehtimisen. Kävipä niin, että muutama hyrialainen päätyi jopa näyttelemään festivaalielokuvaan, ei sen vähempää kuin Jalmari Helanderin ohjauksessa.

Betonia ja glamouria

Gaalapöydässä Luusuaniemen seurueessa istuvat näyttelijät Laura Birn ja Krista Kosonen kenties vielä tavallistakin upeampina ja sädehtivämpinä. Molemmat on kukitettu muutamaa tuntia aiemmin Hyvinkään Kirjastoaukiolla. Heidän nimensä ja käsiensä jäljet on painettu aukiolla olevan Tähtiraitin uusimpiin betonitähtiin.

Kyllä. Keskellä Hyvinkäätä kulkee elokuvalle omistettu Tähtiraitti. Sen ensimmäiset tähdet valettiin vuosi takaperin Outi Mäenpäälle ja Vesa-Matti Loirille. Tämänvuotinen festivaalijury halusi omistaa tähdet kiistatonta kansainvälistä uraa tekeville näyttelijöille.

Luusuaniemi tunnustaa oitis, että ajatus tähdistä kadunpinnassa on törkeästi kopioitu Hollywoodista. Perään hän tosin huomauttaa, miten Suomessa moisen toteuttaminen on moninkertaisesti vaikeampaa:

– Täällä pitää ottaa huomioon routa, hän lausahtaa dramaattisesti.

Elokuva-alan glamour palaa illallispöytään. Tähtien paljastustilaisuudessa Birniä ja Kososta oli vastaanottamassa niin tuhansia hyvinkääläisiä kuin paikallinen torvisoittokuntakin.

Tähtiä pöydässä, tähtiä kadulla. Mutta neljä valettua tähteä kadunpinnassa viestii konkreettisesti muustakin kuin silkasta tunnettujen nimien palvonnasta. Taiteellinen johtaja uskoo festivaaliinsa. Hän on tekemässä Red Carpetista nuoruudenkaupunkiinsa pysyvää, kuin betoniin valettua tapahtumaa. Ohimennen mies kuiskaa:

– Ajattele, miltä Tähtiraitilla näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Silloin siellä on jo yli 20 tähteä.

 

___

Red Carpet Film Festival ei ole ainoastaan kotimaista suuren yleisön elokuvaa juhlistava festivaali. Se ei myöskään tarkoita pelkkiä juhlapukuisia poskisuudelmia Hotel Sveitsin gaalassa. Festivaalin oheisohjelmistoon kuuluvat yhtä lailla suurelle yleisölle suunnatut konsertit kaupungin keskustassa, Villatehtaan sisäpihalla. Kahtena iltana kaupungintalon syleilyssä juhlii tuhansia ihmisiä Juha Tapiota, Vesalaa, Kalevauva.fi:tä ja Olavi Uusivirtaa kuunnellen. Näyttelijä Samuli Edelmann on esiintynyt jokaisena kolmena festivaalivuonna Luusuaniemen järjestämissä konserteissa. Tänäkin vuonna hän sai yleisön syömään kädestään.

Lauantaina, jälkimmäisenä iltana, Teflon Brothersien hurjan biletysvedon jälkeen konserttilavalle nousee yllättäen Antti Luusuaniemi. Miehen yllä on tumma puku, jalassa kirkkaanpunaiset tennarit.

– Tulin kertomaan teille sellaisen uutisen, joka pistää minut aika hiljaiseksi. Me tehdään tämä ensi vuonna uudestaan, toki. Mutta se uutinen on, että Red Carpet Film Festivalin lauantain konsertti on loppuunmyyty! Täällä on nyt 5 000 ihmistä paikalla. Minä haluan, että me juhlitaan suomalaista elokuvaa. Minä haluan, että me juhlitaan kotimaista musiikkia.

Luusuaniemi pitää tauon, ennen kuin hän korottaa festivaalihuudon:

– Mä haluan, että me pidetään hauskaa yhdessä!

Villatehtaan sisäpihalla viisi tuhatta ihmistä yhtyy huutoon.

Julkaistu Evento-lehdessä 5/2019.