Puolitoista vuotta sitten Kanrestan toimitusjohtajana aloittanut Maria Lyytikäinen on tuonut yhtiöön ison kulttuurimuutoksen, joka näkyy jo tuloksessa. Velaton yhtiö investoi voimakkaasti tulorahoituksella samalla kun liikevaihto ja käyttökate kasvavat.
Puolitoista vuotta sitten Kanrestan toimitusjohtajana aloittanut Maria Lyytikäinen on tuonut yhtiöön ison kulttuurimuutoksen, joka näkyy jo tuloksessa. Velaton yhtiö investoi voimakkaasti tulorahoituksella samalla kun liikevaihto ja käyttökate kasvavat.

Suurempi merkitys tuo lisäarvoa kumppaneille

Kanresta ei näy brändinä asiakkaille. Se toimii kumppanina tapahtuma- ja kulttuuritaloissa, joissa toimintakonsepti on aina erilainen. – Ravintolapalvelun tuottaminen ei enää riitä, vaan täytyy tuoda lisäarvoa kumppanin liiketoimintaan ja pystyä kehittämään sitä proaktiivisesti, toimitusjohtaja Maria Lyytikäinen sanoo.

Sairaalakahviloista syntynyt Kanresta on kulttuuri- ja tapahtumatalojen ravintolakumppani, ja tuottaa ravintolapalveluita myös Kuopion ja Tampereen lentokentillä. Uusimpana liiketoiminta-alueena ovat Business Parkit pääkaupunkiseudulla.

Kanrestan omistaa kokonaan Suomen Kansanterveysyhdistys, jonka tehtävänä on varainhankinta jäsenjärjestöilleen Lastentautien tutkimussäätiölle, Mielenterveysseuralle, Sydänliitolle ja Vanhustyön keskusliitolle. Osa konsernin kahvilatoiminnasta on yhdistysmuotoista.

Kansanterveysyhdistys sai viime vuonna uuden toiminnanjohtajan ja samalla Kanresta vuonna 1994 alkaneessa historiassaan vasta toisen toimitusjohtajan, kun Maria Lyytikäinen aloitti tehtävässä. Hänestä yhdistystausta ei vaikuta yhtiön liiketoimintaan.

– Ainoa ero aiempiin työpaikkoihini tulee siitä, mihin tuotot menevät. Ne eivät mene henkilöomistajien taskuihin, vaan meidän rahoilla muutetaan maailmaa ja autetaan ihmisiä eri elämäntilanteissa.

Viime vuonna konserni jakoi taustayhdistyksilleen ennätykselliset 2,1 miljoonaa euroa.

– Meillä oli huhtikuussa tilaisuus, jossa jäsenjärjestöjen edustajat kävivät kertomassa meidän tulosvastuullisille, että kun he tekevät työnsä hyvin, niin mitä se on tarkoittanut konkreettisesti.

– On aika järeää kuultavaa, kun Lastentautien tutkimussäätiön professori identifioi meidän sinne maksamat eurot ja kertoo ne tutkimukset ja hankkeet, jotka meidän hyvällä työllä on pystytty rahoittamaan. Siinä tilaisuudessa moni liikuttui, Lyytikäinen muistaa.

Ainutlaatuinen arvopohja auttaa

Toimitusjohtaja arvelee työn merkityksellisyyden korostuvan työntekijäpulasta kärsivällä alalla.

– Siinä menee jengi aika motivoituneina duuniin, kun tietää keskostutkimuksen saaneen ihan uutta ruutia sillä, että me ollaan tehty hyvää tulosta.

Konsernin 36 liiketoimintayksikössä työskentelee vuoden aikana yli 500 ihmistä. Lyytikäisen mukaan ainutlaatuinen arvopohja auttaa Kanrestaa työntekijämarkkinoilla.

– Mutta se ei poista sitä rakenteellista ongelmaa, ettei alalle tule uusia osaajia, ja olevistakin jonkin verran poistuu toisille aloille.

Lyytikäinen itse on pysynyt alalla 14-vuo­tiaasta, jolloin aloitti patatiskistä ravintola Villiviinin keittiöapulaisena. Työnantajia ovat olleet pääkaupunkiseudun isoimmat ravintola-alan yritykset, kuten S-ryhmä, Center Inn ja Palace Kämp Group. Ennen Kanrestaan tuloaan hän johti Royal Ravintoloissa tapahtumaravintoloiden liiketoimintaa ja oli konsernin myyntijohtaja sekä osakas. Ainakin omalla kohdallaan Lyytikäinen sanoo yhtiön arvopohjalla olleen iso rooli päätöksessä siirtyä Kanrestan palvelukseen.

– Päätökseen vaikutti, että voi tehdä rakastamaansa työtä niin, että sillä on muutakin isompaa merkitystä. Tässä voi aidosti olla vaikuttamassa ihmisten hyvinvointiin.

Kanrestalle myönnettiin ensimmäisenä ravintola-alan yrityksenä Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus. Yhtiön tarkoitus tukee myös kumppaneiden liiketoimintaa. Etenkin tapahtumatalojen kansainvälisten asiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttaa taustalla oleva yhteiskunnallinen merkitys.

– Uskon, että se kasvaa ja korostuu jatkuvasti. Varsinkin julkisella rahalla maksettujen tilaisuuksien ostopäätös ohjautuu enenevässä määrin sen mukaan, mihin raha lopullisesti päätyy, Lyytikäinen sanoo.

Valtteina vastuullisuus ja velattomuus

Ensimmäiset puolitoista vuotta uuden toimitusjohtajan kaudesta ovat olleet Kanrestassa murroksen aikaa, joka jatkuu. Yhtiö on vahvistanut resurssejaan back officen puolella talousjohtajalla ja toisella liiketoimintajohtajalla. Johtoryhmässä on ollut paljon vaihdoksia.

– Satsaamme erityisesti henkilöstön kehittämiseen ja vahvistamme HR-osaamistamme ja prosessejamme tämän vuoden aikana. Meillä on alasta poikkeavan korkea keski-ikä. Keskitymme siihen, mitkä asiat henkilöstölle merkitsevät ja miten voimme turvata heidän hyvinvointinsa, Lyytikäinen kertoo.

Syksyllä valmistuu Kanrestan brändiuudistus, jonka yhteydessä verkkosivut ja -tilausjärjestelmät uudistuvat.

Tällä hetkellä konsernissa keskitytään hankintastrategian uudistamiseen. Siinä on kärkenä vastuullisuus, mikä ei toimitusjohtajan mukaan tarkoita pelkästään ympäristövastuuta.

– Pyrimme hakemaan kilpailukykyisistä ja laadukkaista toimijoista kumppaneiksemme ne, jotka ovat omilla osa-alueillaan vastuullisimpia. Esimerkiksi viinivalinnat voivat ohjautua sen mukaan, löytyykö viinintuottaja, jonka omistuspohja on vastaavanlainen kuin meillä.

Lyytikäinen uskoo vastuullisuuden vahvistavan Kanrestan kilpailukykyä.

– Vastuullisuus on strateginen kärki, joka ohjaa meillä kaikkea päätöksentekoa. Ensisijainen vastuu on tietenkin liiketoiminnan kilpailukyvystä. Hankintastrategia on iso teemoitus, jota selvitämme nyt aika järeästikin.

Kova kehitysvauhti on jo kannattanut, sillä viime vuonna konsernin liikevaihto kasvoi kymmenyksellä noin 30 miljoonaan euroon. Kanresta investoi kehityshankkeisiinsa 700 000 euroa tulorahoituksella, ja silti ravintola- ja kahvilayksiköiden käyttökate oli 4,2 miljoonaa. Se on reilun kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Vakavaraisella Kanrestalla ei ole lainkaan ulkopuolista rahoitusta eli lainaa.

– Se on yksi meidän kilpailutekijöistä. Kun lähtee toimijaksi tapahtumataloihin, investoinnit voivat olla valtavia.

Konsepti kumppanin mukaan

Iso osa investoinneista onkin kohdistunut kahvila- ja ravintolayksiköiden konseptikehitykseen. Kanresta ei näy brändinä loppuasiakkaille, vaan sen toimintakonsepti jokaisessa kohteessa on erilainen.

– Emme toimi ketjumaisesti asiakasrajapinnassa, vaan ravintolaratkaisut ovat aina individuaaleja. Ne mietitään hyvin läheisesti kumppanin kanssa, jotta ne tukevat kumppanin asiakaskokemusta, Lyytikäinen sanoo.

Uudelle toimitusjohtajalle kumppaneiden toimitusjohtajat ovat hyvä sparrausrinki, muissakin kuin ravintolatoimintaa koskevissa asioissa.

– Meidän täytyy ymmärtää jokaisen kumppanin tarpeet. Ne ovat hyvin erilaisia, esimerkkeinä vaikka Finlandia-talo Helsingin ydinkeskustassa ja Kuopion kaupunginteatteri.

Kanrestalaisia istuu myös kumppaneiden johtoryhmissä. Lyytikäisen mukaan pelkkä ravintolapalvelujen tuottaminen ei enää riitä.

– Täytyy pystyä proaktiivisesti kehittämään kumppanin liiketoimintaa. Se on se, mihin meidän markkina on menossa.

Valtaosa tapahtuma- ja kulttuuritaloista miettii jatkuvasti keinoja saada uutta asiakasvirtaa.

– Siinä ravintoloitsijan rooli on merkityksellinen. Olemme tehneet monen kumppanin kanssa isoja uudelleen konseptointeja ottaen kantaa koko talon konseptointiin, Lyytikäinen kertoo.

Hämeenlinnassa on liikkeellä ravintolauudistus, jolla pyritään saamaan uusia asiakkaita Verkatehtaalle, jolla ei ole aiemmin ollut kuluttaja-asiakasvirtaan perustuvaa ravintolatoimintaa.

Vantaan Heurekassa Kanresta avasi tammikuussa täysin uudistetun ravintolan, joka perustuu tiedekeskuksen asiakaskokemuksen jatkumiseen myös siellä. Heurekan kärjet; oivallukset, tiede ja keksinnöt, on tuotu ravintolaan ruokaan liittyvinä tietoiskuina ja kokeiluina. Lapsille suunnatut Saa munata -kokkikoulut myytiin loppuun koko vuodeksi jo keväällä.

– Samalla kun lapsilla on hauskaa ja he oppivat ruoanlaittoa, siinä on se tiede- ja oppimiskärki. Lapset oppivat, mitä kananmunalle tapahtuu, kun se keitetään tai vatkataan.

Business Parkit uusimpia kumppaneita

Kanrestalla on strateginen linjaus, ettei se perusta omia kivijalkaravintoloita. Viime vuosina kulttuurilaitosten ja tapahtumatalojen rinnalle kumppaneiksi ovat nousseet Business Parkit, joissa yhtiö tuottaa ravintolapalveluja jo Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

– Se liiketoiminta kasvaa meillä aika mukavasti. Siinäkin meidän ravintolan pitää olla lisäarvoa tuova käyntikortti sille kiinteistölle niin, että he saavat vuokralaisia.

Toimitilakohteissakaan Kanresta ei ketjuta, vaan joka taloon tehdään oma konsepti.

– Siinä on eroa, toimiiko talossa vaikka mainostoimistoja vai rakennusalan yrityksiä.

Vuoden alussa Ilmalaan avattu BÅX tukee työskentelykulttuurin muutosta, jossa kahviloihin ja ravintoloihin hakeudutaan yhä enemmän tekemään töitä. Rento ja viihtyisä konsepti on herättänyt alalla huomiota.

– Meille on tarjottu jo kolmea eri liikepaikkaa, että tulkaa tekemään BÅX tänne, mutta emme ole ketjumainen toimija. Voimme ottaa toimivia elementtejä muista konsepteistamme, mutta uuteen bisnesparkiin mennessämme tutkimme aina ensin asiakaspohjan.

Maria Lyytikäinen

  • Kanresta Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Kansanterveysyhdistyksen toiminnanjohtaja tammikuusta 2017.
  • Royal Ravintoloiden myyntijohtaja ja liiketoimintajohtaja 2013–2016.
  • Aiemmin monipuolisissa johdon tehtävissä Center Innillä, Palace Kämp Groupilla ja Hok-Elannolla.
  • Asuu Espoossa.
  • Perheeseen kuuluvat avomies, yksi oma ja kaksi miehen lasta sekä lasten cockerspanieli.
  • Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja aloittelee nuoruusvuosien jälkeen uudestaan pianonsoittoa.