Ekonomisti Sanna Kurronen.

Tulkintaa tukee eri Pohjoismaiden talouskehityksen tarkasteleminen, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ekonomisti Sanna Kurronen.

Kun rajoitustoimet maaliskuun puolivälissä aloitettiin, suomalaisten kulutus romahti korttimaksutietojen perusteella välittömästi noin 25 prosenttia edellisvuoden vertailuajankohtaan. Ruotsissa sen sijaan ensimmäisen noin 15 prosentin pudotuksen jälkeen loiva luisu jatkui ja aallonpohja saavutettiin korttimaksutietojen mukaan vasta huhtikuun puolivälissä.

Kurrosen mukaan Ruotsissa kuluttajien pahin huoli näyttää korttimaksutietojen perusteella heränneen muita maita myöhemmin. Ruotsin lievemmät rajoitustoimet auttoivat palvelusektoria epidemian alussa, mutta tartuntatilanteen pahennuttua kuluttajat jäivät kotiin. Ruotsi ei ole ottanut käyttöön vastaavan tasoisia rajoitustoimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi kuin muut Pohjoismaat. Silti sen talous on kärsinyt yhtä paljon. Toisaalta alkuun nopeasti tiukkoja rajoitustoimia käyttöön ottaneet Tanska ja Norja näyttävät toipuvan ripeämmin, kun tarkastellaan korttimaksuihin perustuvaa dataa.

Tanskassa korttimaksut olivat jo kesäkuun alussa edellisvuotta korkeammalla. Nopea, voimakas ja lyhyt talouden sulku näyttää toimineen sekä epidemian hillitsemisessä että talousvaurioiden lieventämisessä.

– Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että rajoitustoimet eivät ensisijaisesti ohjaa ihmisten käyttäytymistä, vaan pelko. Esimerkiksi Yhdysvalloissa taloutta epidemian jyllätessä avanneet osavaltiot eivät näytä onnistuneen piristämään taloutta. Erityisesti hyvätuloiset ihmiset pysyvät kotona vaikean epidemiatilanteen aikana. Kun tautia on paljon liikkeellä, ihmiset pyrkivät välttämään sekä muiden ihmisten tartuttamista että tartunnan saamista, sanoo Kurronen.

Kurronen korostaa, että toipumisen kannalta kuitenkaan pelkkä kotimaisen kulutuksen elpyminenkään ei riitä, vaan vientivetoisten talouksien elpyminen edellyttäisi viruksen saamista kuriin muuallakin maailmassa.

– Parasta elvytystä on pitää tartunnat mahdollisimman alhaalla laajan testauksen ja tartuntaketjujen nopean jäljittämisen avulla, jotta ihmiset voivat pelotta työskennellä ja kuluttaa, Kurronen sanoo.