Yleisötapahtumien viestintä murroksessa

Olen keikalla. Videoin ja kuvaan älypuhelimellani esitystä ja haluan jakaa onnellisen hetken ystävieni kanssa. Tägään kuvasikermään itseni sekä keikkakaverini ja jaan elämykseni Facessa, Instassa ja Twitterissä. Jaan… Jaan… Jaan… pyörä pyörii kännykän näytöllä, eikä mitään tapahdu. Kaista on tukossa.

Tilanne on jokaiselle isossa yleisötapahtumassa käyneelle tuttu. Toinen tyypillinen hetki on, kun sovitaan treffejä: nähdään siinä sinisen tolpan kohdalla, jos eksytään, kun ei siellä kuitenkaan pääse puhelimella läpi, saati viestit tule perille.

Mobiilidata ja kameran korvanneet puhelimet ovat luoneet yleisötapahtumien osallistujille uusia tarpeita, joita nykyareenat eivät vielä täysimääräisesti palvele. Samalla jää hyödyntämättä ansaitun median massa-pr. Esimerkiksi sponsorinäkyvyys olisi moninkertainen, jos osallistujat jakaisivat kuvaa tapahtumasta omissa sosiaalisen median kanavissaan.

Esimerkkejä maailmalta

Berliinin Olympia Stadium päivitettiin kaksi vuotta sitten European Champions League -matsia varten vastaamaan tämän päivän yleisötapahtumavaatimuksia. Stadionilla toimivat niin 2G, 3G kuin 4G/LTE:kin. MIMO-tekniikan avulla voidaan samanaikaisesti lähettää ja vastaanottaa signaaleja. Järjestelmän avulla tuhannet fanit latasivat yhtä aikaa nettiin korkearesoluutiokuvia ja -videoita ja käyttivät älypuhelintensa sovelluksia.

Myös vuoden 2017 helmikuussa maailman katsotuimpien urheilutapahtumien kärkikaartiin kuuluvassa Super Bowl -tapahtumassa yleisöä hemmoteltiin melkoisilla it-herkuilla. Käyttäjän kannalta oli mukavaa, että älypuhelin yhdistyi automaattisesti Verizon-verkkoon stadionille astuttaessa ilman mitään loggauksia ja salasanoja.

Texasin Houstonissa järjestetystä loppuottelusta lähetettiin yli 11,8 teratavua (TB) dataa pelin aikana. Luku asettuu mittasuhteisiin, kun sitä verrataan vaikkapa 15 sekunnin Quick Time -videonpätkään, joka vie kotikoneelta tilaa reilun megatavun. Nopealla laskutoimituksella selviää, että NRG-stadionilta olisi voitu lähettää 12 miljoonaa vastaavanlaista videota maailmalle. Tämä mahdollistettiin muun muassa asettamalla stadionille 1250 vahvistinta, joiden avulla yleisö sai nauttia katkeamattomasta wi-fistä ja 4G:stä/LTE:stä.

Sujuvat yhteydet avaavat kaupalliset mahdollisuudet

Kahden kaupasta tässäkin on toki kyse. Stadionin toimijoille sujuvat tietoliikenneyhteydet avaavat huikeat mahdollisuudet kaupalliseen yhteistyöhön. NRG-stadionillakin seurattiin reaaliajassa, millä laitteilla, miten ja mihin yleisö nettiä käytti. Analysoitu tieto antaa osviittaa tuleviin massatapahtumiin ja nähtäväksi jää, mitä kaikkea urheilukansalle tullaan tulevina vuosina tarjoamaan tapahtumissa.

Kaikenlaista kauppaa kymmentuhatpäisen yleisön kanssa voisi tehdä. Jo nyt on ollut mahdollista tilata istumapaikalle popparit ja olutmuki, lisäksi kännykälle ladatulla tapahtumalipulla on päässyt jonon ohi konsertin jatkobileisiin tai saanut tuopin edullisempaan hintaan. Mutta muutakin tarvitaan houkuttelemaan paikalle uusia asiakassegmenttejä: naisia, perheitä, ystäväporukoita.

Aiheesta käytiin taannoin vilkasta keskustelua Helsingin Sanomissa. Keskustelun viritti tuore tutkimus, jonka mukaan penkkiurheilun seuraajista enemmistö on miehiä (http://www.hs.fi/urheilu/art-2000005228854.html). Haaga-Helia ammattikorkeakoulun StadionXp-hankkeessa tutkitaan tulevina vuosina, kuinka yleisötapahtumista voidaan tehdä elämyksellisempiä – myös naisille. Haussa on oikea stadion experience!

Asiakasvirtoja ohjataan palvelumuotoilun keinoin ja luodaan lisäarvoa kaikille tapahtumaan osallistuneille. StadionXp-hankkeessa ovat mukana Olympiastadionin lisäksi joukko johtavia pääkaupunkiseudun tapahtumapaikkoja ja -areenoja. Tekesin ja Haaga-Helian yhteishanke The Box yhdistyy Stadion-hankkeeseen, kun stadioneille rakennetaan moniaistisia elämyksiä. 

Kirjoittaja opettaa Haaga-Helia amk:ssa viestintää restonomiopiskelijoille ja pohtii hankeviestinnän kehittämistä. Puhakaisesta jonotus naisten vessaan stadionkeikalla tai lätkämatsissa on kokemus, ei elämys.