Jakamistalous palauttaa yhteisöllisyyden

Update – Forum of Insight -tapahtumassa esiintynyt jakamistalousguru Arun Sundararajan kertoo nykyilmiöstä, jossa instituutiopohjainen talous muuttuu yhteisöllisyyttä korostavaksi jakamistaloudeksi. Tunnetuimpia uuden mallin edustajia ovat Uber-taksit ja Airbnb-majoitukset.

Yhdysvalloissa asuvan professorin ja palkitun tutkijan Arun Sundararajanin mukaan yhteisöllisyyden uusi tuleminen näkyy selvästi muun muassa siinä, miten kierrätämme tuotteita sosiaalisen median eri ryhmissä tai vuokraamme esimerkiksi majapaikan Airbnb-majoituspalvelun kautta.

– Jakamistaloudessa vertaisverkostojen voima on vahva, ja niiden kykyyn suositella tuotteita ja palveluita luotetaan enemmän kuin perinteiseen mainontaan, Sundararajan sanoo. 

Hän arvioi, että jakamistalous tulee laajetessaan haastamaan nykyisin vallalla olevaa kapitalistista talousmallia, jossa yhteisöllisyyden, yhteisomistamisen ja esimerkiksi käyttötavaroiden vuokraamisen on pitkälti korvannut henkilökohtaisen omistamisen halu ja sen arvostaminen.

– Uudessa kapitalismin mallissa ihmiset siirtyvät tavallaan passiivisen kuluttajan roolista aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka voivat sekä käyttää että tuottaa palveluita ja tuotteita. Muutokset heijastuvat väistämättä myös tulevaisuuden työmarkkinoihin.


Oman työn herraksi

Jakamistalous kaventaa parhaimmillaan myös ihmisten välisiä tuloeroja. Jakamistaloudessa ”mikroyrittäjyys” lisääntyy, sillä jokainen voi digitaalisen alustan kautta helposti vuokrata, lainata, myydä tai lahjoittaa. Kun pääomat jakautuvat yhteiskunnassa tasaisemmin kaikkien ihmisten kesken, globaalien jättiyritysten valta-asemakin ohenee.

– Jakamistalouden myötä myös työn luonne muuttuu. Uudet mallit luovat uusia rakenteita, mikä näkyy muun muassa siinä, että vakituisen työn sijaan toimitaan tilapäistyössä: jo nyt USA:ssa 20 prosenttia ihmisistä työskentelee freelancereina, 20 vuoden päästä osuuden arvioidaan olevan peräti 50 prosenttia.

Muutokset työmarkkinoilla lisäävät ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman työnsä ja vapaa-aikansa sisältöön sekä edesauttavat riippumattomuutta työnantajan vaatimuksista. Toisaalta vakituisen työsuhteen puuttuminen voi lisätä epävarmuutta niin toimeentulon kuin koko tulevaisuuden suhteen.

– Säännölliset palkkatulot, kiinteät työajat ja työnantajaetuudet, kuten palkalliset vapaat, ovat vakituisen työsuhteen voimaannuttavia piirteitä. Tulevaisuutta on vaikeampi suunnitella kovin pitkälle eteenpäin, jos tulevan vuoden palkkatuloja ei pysty arvioimaan ennalta, Sundararajan korostaa.

Yksi potentiaalinen uhka vakituisten työsuhteiden vähenemisessä on työntekijöiden hyvinvointia tukevan sosiaalisen turvaverkon häviäminen.

– Työntekijöitä tulee toki tukea myös jakamistaloudessa, mutta ”vanha” sosiaalisen turvaverkon malli, jossa työnantaja rahoittaa erilaisia etuuksia vastineeksi työntekijän sitoutumisesta vakituiseen työsuhteeseen, ei enää toimi jakamiseen perustuvassa talousmallissa. Tarvitsemme uudenlaisen mallin, joka jakaa vastuun niin yksilön, alustan kuin myös valtion kesken.

Voimaa verkostosta

Jakamistalous houkuttaa etenkin alle nelikymppisiä, jotka haluavat verkostoitua tai säästää rahaa ja aikaa. Joidenkin palveluiden motiivina on myös aito halu auttaa toisia tai suojella ympäristöä.

– Yksi jakamistalouden kiehtovimmista piirteistä on se, kuinka se vetää ihmisiä puoleensa muidenkin kuin taloudellisten etujen vuoksi. Se palauttaa päivittäisiin taloudellisiin transaktioihin ennen kaikkea ihmisten välistä vuorovaikutusta sekä mahdollisuuden uusiin, hauskoihin elämyksiin, Sundararajan huomauttaa ja uskoo, että uudesta talousmallista on vielä paljon näkemättä.

Samaa ennustaa konsulttiyhtiö PwC, jonka mukaan jakamispalveluilla on mahdollisuus kasvaa liikevaihdoltaan maailmanlaajuisesti 335 miljardin dollarin (noin 294 miljardin euron) arvoiseksi vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä niiden liikevaihto on noin 15 miljardia dollaria (13 miljardia euroa).

 

Lähivuosina syntyy monia uusia jakamistalousyrityksiä. Niihin tullaan myös investoimaan reilusti, sillä sijoittajat etsivät start up -kentältä kuumeisesti uusia menestystarinoita. Suhteellisesti suurin sijoittajapotti tulee edelleen kohdistumaan kuljetussektorin yrityksille. Keväällä nähtiin, kuinka Uberin Kiinan-markkinoiden suurin kilpailija, Didi Chuxing, sai Applelta yhden miljardin dollarin suuruisen potin kasvunsa tukemiseen.

– Olemme nähneet vasta alkua sille, miten jakamistalous muovaa tulevaisuuttamme. Airbnb on hyvä esimerkki jakamistalouden voimasta. Vuonna 2008 perustetun internet-sivuston kautta vuokratuissa majapaikoissa yöpyy 425 000 ihmistä joka yö. Tämä on noin 22 prosenttia enemmän kuin Hilton-ketjun hotelleissa ympäri maailman, Sundararajan vertaa.

Alan suomalaisosaajista hän nostaa esiin Sharetriben, jonka uskoo houkuttelevan myös sijoittajia nyt, kun yrityksen kasvu on lähtenyt hyvin liikkeelle.

– Sharetribe on avoimen lähdekoodin verkkopalvelu, jonka avulla kuka tahansa voi avata oman verkkotorin. Siellä jäsenet voivat jakaa tavaroita, palveluksia ja kyytejä luotettavassa ympäristössä. Yrityksen kasvutahti on kova: Sharetriben tarjoama palvelu on ollut olemassa noin neljän vuoden ajan, mutta 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta on syntynyt viimeisen vuoden aikana.

Toinen jakamistalouden potentiaalinen suomalaishelmi on Sundararajanin mukaan tavaroiden kimppakyytipavelua tarjoava PiggyBaggy. Yrityksen kautta kuka tahansa voi tarjota kyytiä toisen paketille tai tavaralle matkansa varrella ja hyödyntää näin oman autonsa vapaata kuljetuskapasiteettia.

– Ympäristönäkökulma on PiggyBaggyssa vahva. Palvelulla vähennetään turhaa logistiikkaa ja hyödynnetään jo kulkevaa liikennettä.

 

Jakamistalous Euroopassa

Euroopan kaupungeista esimerkiksi Amsterdamissa jakamistalous on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Viime helmikuussa kaupunki kertoi tavoitteestaan muuttua aidoksi ”jakamiskaupungiksi.” Peräti 84 prosenttia kaupunkilaisista sanoo haluavansa käyttää jakamistalouden palveluita.

Myös Suomessa on useita kymmeniä jakamistalouteen perustuvia yrityksiä, mutta yhteiskäyttöpalveluiden leviäminen on ollut moniin muihin Euroopan maihin verrattuna hitaampaa. Keskimääräinen suomalainen korostaa vahvasti omistamisen tärkeyttä; esimerkiksi omistusasumisen osuus on meillä varsin suuri.